Sivut

lauantai 26. toukokuuta 2012

Pesä

Pesään 6 poikasta syntyi.

Tuntui, kuin pesässä yksi kirkkauteen
syntynyt olisi.
Pesässä muita 5 lisäksi hänen.
Yksi huolehtija,
toinen ison hinnan maksava,
yksi tarkka omastaan,
yksi joka aina omillaan.

Yhdellä helmi ehkä nokassaan,
kirkkaus sen
emon huomion ehkä joskus enemmän sai.

Pesän tasapaino ei tasassa
aiheutti jatkuvaa nokkimista.
Ainoastaa poikasista pienimmästä
yhdessä huolta pidettiin.

Kahdella poikasista jatkuvaa nokkimista.
Muiden kohtalo pesässä jo ehkä kirjoitettiin.

Aika pesästä lähdön
lähtöajassa eroa.

Yksi lähti ennen kuin aika täysi,
siivet liian kovaan viimaan veisi.

Yksi muista huolehtinut
lähti matkaan kiireellä itsensä unohtaen.

Emo kärsimätön
matkaan ajoi kaksi seuraavaa.

Kaksi viimeistä ei yhdessä viihtynyt.
Isompi pienempää jatkuvasti nokki.

Pienempi matkaan lähti turvalliseen.

Siipien voimaa kaikkien
koitti tuulet vuosien.

Miten matka voikaan poikasen
jolle helmen antoi syntymä
olla vaikein.
Miksi hymystään joutui eniten maksamaan?

Ei pesässä saanut eniten helminokka
vaan se joka tarkka omastaan.

Silti mielessä muilla vain helmen hohto
vaikka helmen paikalla
vain kolo tyhjä, ontto.

Korkeimman hinnan joutui maksamaan
silti ei paluuta pesään
suostu muut antamaan.
Posted by Picasa

3 kommenttia:

  1. Surullista, miten kohtalo vie meitä. Toiset onnenpekkoja aina ja toiset joutuu aina kärsimään,syyttään,herkkyyttään,hyvyyttään...

    VastaaPoista
  2. Miten elämä antaakin toisille enemmän ja toisille vähemmän, näin se vaan on. Kauniita ja ajatuksia herättäviä taas nämä kaksi uusintakin.

    VastaaPoista