Miettinyt olen minäkin,
en onneksi syyttänyt
en uskoani menettänyt.
Pahuus näkyvämpää,
nopeammin toimivaa.
Muistin,
itseäni muistutin.
Kysymys
"Miksi minulle"
turha on.
Katsoinko taakseni,
tiesinkö tarkoitusta.
En nähnyt ollut kirjoitusta.
Ei kaikki tiedossa ihmisen
ehkä muistista poistunut.
Pahan helpompi toimia on.
Ei tarvitse aina toista
yksinäänkin voimakas.
Turhaan epäilet
nukkuuko hyvä,
miksi ei paikalla.
Aina vierelläsi on
auttaa huomaamattasi
kantaa osan taakastasi.
Osaisinko arvostaa,
olisinko kasvanut,
jos en olisi itse voimaani löytänyt.
Kaikki tapahtunut
minut muotooni laittanut.
Olen kiitollinen.
Pitkä matka
raskas, vaikea.
Kotiin minut toi.
Niin hyvin taas lauseita latelet:) <3
VastaaPoistaKiitos lukijakseni tulosta!:) Näin löysin minäkin luoksesi:)
VastaaPoistaTuo runo(si?) on todella koskettava!! Pidin kovasti♥
Tulen tänne varmasti uudestaan!
Lämmöllä, Marge
Kiitos Marge. Tervetuloa myös sinulle. Kiitos, että liityit lukijoihini, ihaniin sellaisiin<3
PoistaIhana koskettaa. En tiedä tosiaan ovatko nämä runoja, mutta kaikki ovat kyllä omia sanojani, mikäli en toisin mainitse:)
Vieraillaan toistemme luona<3
Elämän helminauha...entinen blogini oli sen niminen:)Tämäkin runo niin kaunis ja herkkä ♥
VastaaPoistaKiitos myös tästä <3
PoistaElämä on juur tuollaista. Hyviä ja huonoja muistoja. Onneksi niitä hyviä on enemmän. <3
VastaaPoistaKiitos Una! Ihana saada myös sinut lukijoiden joukkoon <3
Poista