Sivut

perjantai 18. syyskuuta 2015

Kompastunko jälleen


Tässä sitä jälleen ollaan
lätäkön reunalla.

Miten olenkaan päättänyt, että menneeseen kehään en enää astu.
Olen jo pitkään ollut tuosta kehästä kaukana.
Löytänyt oman itseni.

Kuitenkin hetkellä,
kun avaimet pitäisi antaa pois ja sulkea ovi lopullisesti

Löydän itseni painajaisista
epävarmuuden hetkistä keskellä hyvää uutta oloa.

Jotain pitää vielä ymmärtää
turha odottaa valmista vastausta.

Ystävä lausuu lauseen
hän luottaa uskooni itseeni
Ei sanoisi tuota lausetta,
jos ei olisi varma, että olen jo vahva.

Miksi kuitenkin takerrun niihin sanoihin.
Voiko ihminen myös tarttua siihen huonoon väärään  kuvaan itsestään?
Onko sekin mukavuusalueella pysymistä?

Entä, jos en pystykään lunastamaan niitä muiden sanoja minusta.
Eihän minulla oikeastaan ole ollut niitä
Minun Sanojani Itsestäni.

Olenko toiminut aina vain peilinä
heijastaen muiden ajatuksia
heidän tunteitaan?

Minulla on säilössä hetket
jolloin olen ollut se joka haluan olla
Ne hetket
jolloin rakkauden energia on lävitseni pyyhkinyt
kuin näyttäen ja vahvistaen sen hetkiset ajatukseni oikeiksi.

lauantai 25. heinäkuuta 2015

Helmi helminauhassa

Unet kuin kertomus eletystä
Tehden nostoja
Poimien
Valiten
Valintoja

Kertoen itseltä salattua
Näyttäen totuutta
Jota ei enää mahdollista löytää

Näyttäen omien valintojen vaikutuksia
Muistuttaen taivaan matematiikan vaikeudesta

Saaden ajattelemaan jotain mitä ei voi enää korjata
Toisaalta näyttäen jotain
Mihin en tiennyt vaikuttaneeni

Totuudenkaan edessä en voinut katua
Elämän elin kuin sisimpäni kertoi
Varmasti virheitä tein
Kuten kaikki meistä
Rakkautta ei voi näytellä
Ei esittää voi
Jos ei tule se aitona sisältäni

Kuten minä vaikutan kaikkeen mihin kosken
Niin teki hänkin
Hän parhaansa teki
Me emme vain ihan lähekkäin sopineet

Matkan päästä täydelliset elämän helminauhaan.

keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Mukavuusalueeni



Mukavuusalueeni on pyöreä
ei kulmikkuutta
ei nurkkia johon lyhistyä
Kuin kuvakäsittelyn Pro
jättää kulmat ja nurkat varjoon
Kohottaa keskustan pyöreänä
laadukkaana

Tiedän varjoalueen olemassaolon
Tiedän rajakohdan
kohdan josta lähteä vielä parempaan

Nyt haluan vain käpertyä
kuin huonoina aamuina
peiton alle
......omaan
siihen parhaaseen

Hetki vielä vain olla
turvassa
hyvässä olossa
Olossa johon pääseminen kesti niin kauan

Tiedän, että tulee aamu jolloin on noustava
lähdettävä
pyyhkiä tummuus
päästää valo viemään varjot kaikkialta

Sinä aamuna jaksan.