Sivut

perjantai 29. kesäkuuta 2012

Lainan lyhennyspäivä


Heräsin uneen ahdistavaan.
Toivoa vain voin,
että ei uni tulevaisuudesta.

Aamu toimet normaalit
viikonloppu edessä
ei haittaa olo väsynyt
unen ahdistuksen
siirrän voimalla toisten ajatusten.

Ajan kautta maisemien
tuttujen, kauniiden.

Hetki silmänräpäyksen
muutti aamun normaalin.
Minulle vain tuo pieni hetki
toiselle maksoi elämän.

Riistin elämän
kauniissa aamussa
odottamatta
tarkoittamatta.

Pysähdyin
kaiken tein mahdollisen.
Ei sielu ruumiista irronnut
en apua saanut
etsin, sitä pyysin.

Ei minulla lupaa päätökseen
miten auttaa 
ei eläin minun
ei kiinni ottaa antanut.
Eläin toisen
ei toiselle ilmeisesti tärkeä
matkaani pyysi jatkamaan.

Tiedän
ei mikään sattumaa
ei mikään poistu tästä elämästä tietämättä.
En tarkoituksella pahaa tehnyt
en tätä valinnut.

Tuominnut usein olen
ohi, kun kuljen yli ajetun.

Tuominnut siis olen myös turhaan
totuutta tietämättä.
Tuominnut vaikka ei
jokainen kuolema
välinpitämättömyydestä aiheutunut.

Syytä en tiedä
miksi ei riittänyt kuolema.
Syytön kärsimystä kohtuutonta
joutui tuntemaan.

Voin vain pyytää, rukoilla,
että Isä kotiin haki heti lähdettyäni.

Anteeksi!


keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Syvemmälle


Syvemmälle
päivittäin useampia koskettaa.

Yhä useammalle ei enää itsestään selvyyttä
päivät toisiin päiviin, kuukausiin
arjesta selviämistä.

Onhan näin ollut ennenkin
selvittiin sitä silloinkin.

Totta tämäkin
vaan silloin ei tätä kahtiajakoa ollut.
Oltiin kaikki samalla viivalla.

Nyt vieressä kaksi vastakkaista
toisella kaikki
toisella ei mitään.

Varmasti tätä myös tarvitaan
jos kaikki kaikilla
liiaksikin itselle.

Ei kesän viileys
tuota väistämättä omenaa huonoa.

Lehtien piiloista
löytyy ehkä omenista parhaimmat.

Pinnallisuus ei pinnalla kanna.

lauantai 23. kesäkuuta 2012

Paluu minuksi



Kuinka usein rukoilinkaan
saadakseni itseni takaisin.

Rukoilin myös sitä,
että pois pääsisin,
jos en itseäni enää löytäisi.

Rukoilin,
sanoilla
ilman sanoja
kyyneleitä kuinka paljon vuodatinkaan.

Kotiin pyysin pääsyä
enemmän minulla jo oppia ja
uskoa kuin useimmilla.

Miten vuosia paljon elämästä
itseään etsiessä.
Itseni minulla oli
vuosia, 
pari vuosikymmentä.

Tuon kaiken menetin
ajalle samalle.

Aikoina vaikeimpina
uniini sain kuvia minusta.
Tuon kuvan kanssa
jaksoin
uskoin.

Kun syytti moni,
itse minä eniten.
Tiesin miltä Minä
näytän
mitä olen.

Tänään takaisin olen palannut minuksi
rukoukseeni vastattu.
Ei peilissä enää muuta samaa
kuin silmät
ja katse niiden tuttu.

Toivoisin vielä kerran saavan takaisin
myös muun osan kehostani.
Mutta sain tärkeimmän
sieluni
ja peilin sieluuni.

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Juhannus 2012



Hyvää Juhannusta 2012 kaikille♥


Upean sään saimme täksi Juhannukseksi.
Luonto kauneimmillaan.

Aurinko paistanut koko päivän
pilvettömältä taivaalta.


Näistä hetkistä keräämme voimaa
syksyn ja talven varalle.


torstai 21. kesäkuuta 2012

Jälki



Et aina edes huomaa
vaikutustasi omaa.

Ajatuksissasi olet.
Hetkissä omissasi
paljastat sisimpäsi.

Avaat aina oven
toista odottaen.
Katsot ympärille
et yksin täällä ole.

Tervehdit
silmiinsä katsot
hymyn niissä huomata toinen voi.

Istun,
sinua seuraan.
Huomaa et minun seuraavan.

Sieluni, suuni hymyilee.
Sinussä aitouden näen.
Et kunniaa, et kunnioitusta 
et hae, et sitä ehkä saa.
Vaan saat kaiken
oikean, tärkeän.

Niin moni täällä huomioon
toisen ottaa vain jos siitä itse hyödyn saa.
Hymy huulillaan vaan jotain aivan muuta silmissään.

Pysähdy tähän hetkeen
näe oikea.
Katso, kun ei tiedä sinun katsovan.

Kädellesi laskeutuu
puhalla hellästi
tärkeä jää
turha henkäyksestä pienestä jo ilmaan häviää.



tiistai 19. kesäkuuta 2012

Suuret kyyneleet



Koska koittaa aamu
jonka kauneutta ei päivä vie
uutisilla jo liian tutuilla.

Pelkään hetkeä jolloin
sama tarina eri henkilöillä
ei enää kosketa.

Löytyykö alkua virran
kyynelten liian suurien.

Liian voimakkaana suru esiintyy
ei surevaa tunnu kukaan ajoissa auttavan.

Sinä työntekijä Mannerheimintien
käännä katseesi
avaa silmäsi.

Onko katseesi liian kaukana
et näe silmilläsi enää pientä lähellä.


perjantai 15. kesäkuuta 2012

Onko ajatus tuhoon tuomittu?


Kun aloitin tämän blogini,
niin kuuluin hyvin onnekkaisiin.

Sain heti lukijoita, 
joista on tullut tunnetasolla tärkeitä ihmisiä minulle.

Sain jopa ehdotuksia,
että minun pitäisi kirjoittaa kirja.

Olin otettu, kiitollinen, onnellinen.

Ajatus on jäänyt kytemään minulle,
itselleni varmasti teetätänkin kirjan näistä kirjoituksista.

Haluaisin mielipiteitänne ja ehdotuksia
onko ajatus toteuttamiskelpoinen
ja jos on, niin ehdotuksia miten tuon kirjan toteuttaisin.

Haluan kirjaan kuitenkin kuvat mukaan,
osan kuvista haluan muuttaa paremmin kirjoituksia tukeviksi.

Enhän itsekkään muista mitä olen tänne kirjoittanut,
välillä mietin, että olenko minä tosiaan kirjoittanut tuon.
Tuntuu hyvältä.

Olen miettinyt, että teetättäisin ihan kuvakirjan
esim ifocolorin kautta.
Itselleni toteutan tuon ajatuksen, kunhan
ensin selvitän saako niihin niin paljon tekstiä mukaan.

Haluaisitko sinä oman kappaleesi
(hassu kysymys minulta, jolle tuo itseluottamus ei ole paras laji)
ja mitä se saisi maksaa?
Hinta tietenkin ihan se mitä itse joudun siitä maksamaan 
plus postikulut.

Kuten Tanja kirjoitti,
niin myös minä haluan kehittyä
ottaa vastaan rakentavaa palautetta
ja ehdotuksia.

Haluaisitko auttaa minua♥

PS. mietin myös arvontaa, jossa tuo kirja olisi palkintona
mutta hei, sitten heräsin;)

torstai 14. kesäkuuta 2012

Turvallisin askelin



Niin monelle tämä aamu koitti
yhtäaikaa
ei ketään yksin
vaan yksinäiseltä tuntuu kuitenkin.

Aavistaa osattiin
ei mikään lopullista
ei aina varmuutta tulevan.

Miten vaikealta tuntuu alussa hengittää
ei maata alla
ei turvallisella maalla.

Anna kätesi
käteen toisen.
Lähdetään yhdessä matkaan
suuntaa emme tiedä
nyt niin monta suuntaa.

Lapseni peittelen
vieressään toivon, rukoilen.
Itse selviän
miten turvaan rakkaimman.

En huoliltain huomaa tärkeintä
se tässä juuri
tässä lähellä.

Tärkeintä ei rahalla saa
sen elämä ilman rahaa tarjoaa.

Tunne lähelläsi
lähellä jalkojasi
sama tunne lapsuuden.

Sylissään olet
jalkansa vasten jalkaasi
kannattelee suurinta osaa taakastasi.

Kun tämän tunteen takaisin saat
joka askel johtaa sinut
uuteen aamuun
uuteen tulevaisuuteen.

keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Jotain pientä



Tänään vihdoin sain aikaiseksi viedä kouluun hakemuksen
opiskeluajan lisäämiseksi.

Hain viime syksynä jo vuoden lisäaikaa ja sen jälkeen
en ole saanut mitään uutta suoritettua.

Kuinka vähästä, mutta kuitenkin paljosta valmistuminen onkaan kiinni.
Kolme tenttiä ja lopputyö on tekemättä, mutta sekin voi tuntua
nykyään ylivoimaiselta.

Ensin istuu koulussa töiden jälkeen iltaisin kolme vuotta kuuliaisesti
sitten vain tapahtuu jotain yllättävää joka jättää jälkeen muiden.

Ensin tuli yksi täysin odottamaton 3 kuukauden sairasloma kevätkauden
puolessa välissä.  Tipuin tuolloin tikkailta teloen jalkani kahdella eri tavalla.
Tuolloin oli paljon labraharjoittelua jotka jäi suorittamatta.

Ja sitten toisessa vaiheessa uusi pitkä sairasloma, josta ei toivu heti
sairasloman jälkeen.

Kyseessä elektroniikka puolen insinöörin amk-tutkinto iltaopiskeluna
täysipäiväisen työn ohessa.

Minulle tuo tutkinto ei ole mitenkään pakollinen, mutta luultavasti
keinustuolissa harmittaa, jos en saa sitä loppuun viedyksi.

Tähän mennessä olen saanut tukea eri tahoilta, toivottavasti
saan sitä myös tällä kertaa.

Mutta paljon paljon pahemminkin asiat voisivat olla.
Minun oppaani ovat olleet hyviä ja suojelevia oppaita
ja olen heidän ansiostaan säästynyt paljon tuhoisammilta seurauksilta.

sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Jumissa


Pyörittelen noita nappeja käsissäni ja mielessäni.
Viimeisin Korukoplan haaste on tullut otettua taas liian vakavasti.

Kaksi ideaa tullut, mutta toteutus mennyt kummassakin pieleen.

Ideoita kyllä piisaisi,
mutta minulla pitäisi olla tekijä toteuttamaan ideani.

Jostain syystä minulla on taipumus haluta jotain johon ei taidot riitä.
Ilmiselvä Oinas;)

No tuli ainakin tänään katsottua You Tuben askarteluvideoita
joista sain pari ideaa korttien tekoon ilman hienoja laitteita.

Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille  ja Onnellista alkavaa viikkoa!

lauantai 9. kesäkuuta 2012

Ainutlaatuinen



Yksilöksi syntyi
ei kopioksi
ei valmiiksi kohtaloksi.

Isänsä nenä
äitinsä silmät.

Ehkä näin
siltä näyttää.

Ei toista samanlaista
yksikään ei toisen kopio.
Ei valmiiksi kirjoitettu kohtalo.

"Ei omena kauas puusta putoa" tai
"isiemme syntejä kannamme" sanotaan.

Miten tuomitsemmekaan jo syntymässä,
jos ei siellä
 niin käy myös selityksestä.

Emme maallisen isämme ja äitimme 
lapsia oikeita.
Heille olemme vain lainassa.

Kumpa kaikki uskoisimme,
että yksilöitä meistä ihan jokainen.

Ei kohtalomme sidottu sukumme historiaan.
Kohtalonsa jokainen itse rakentaa.
Kaikille tietyt kortit jaettu
se totta ja
ennalta määrätty.

Kumpa uskoisimme itseemme.


perjantai 8. kesäkuuta 2012

Suukko enkelin



Suukon ilmaan heittää aina kotiin saapuessa
turvaksi kodista poistuessa.

Arvannut en voimaa suukon enkelin.

Huoneessani kerran seisoi
ojentaen pukua puhtaan valkeaa.

Unissani opetti
mukanaan kuljetti.

Antoi nähdä paikkoja jotka muilta piilossa.
Ei aina unessa mukaansa ottanut
vaan kesken päivän
mukaansa oon joskus lähtenyt.

Kaupasta ostettu postikortti

Olisi minulle jo koettu riittänyt uskoon
jonka jo ennelta tunsin.

Huolta piti
lähellä aina oli
koskaan ei jättänyt
ei hyljännyt.

Tuntui taakka usein liian raskaalta
en jaksa
mukaasi ota.
Uskon, eikö riitä se? 


Sisällä vielä paha olla,
pois täältä tahdon
huusi nimeesi sisinpäni.

Anna puolestani toiselle pidempi elämä tässä maailmassa
minä valmis lähtemään olen.

Minulla ei epävarmuutta  elämästä kuoleman jälkeen
mutta kuinka moni lähtemään joutuva ei vielä valmis.



Et mukaasi ottanut vaikka kuinka pyysin.

Mitä minulla annettavaa kysyin?

Tavallinen olen,
en muuttava väkijoukkoja
en jälkeä jättävä.



Tunsin kyllä helpotuksen,
elämä ei enää niin raskasta
onni lähes aina lähellä.

Uusia ystäviä päivät uudet elämään toi.
Vanha elämä tuntuu oudolta, ei omalta.
Muutamia ruusuja sieltä mukaani poimin,
hellästi elämääni uuteen juurrutan. 


Tänään tuntuu kuin ymmärtää voisin
miksi jäin.

Tänään usein kuulla saan
miksi et luottaa osaa
miksi edelleen negatiivista haet.

Lähelläni viihdytään
seuraani kaivataan
jos en tutussa paikassa
missä olen kysytään?

OLEN SAANUT ITSENI TAKAISIN ITSELLENI. 
Posted by Picasa

keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Odotellessa



Tänään tein ensimmäiset kolme koruriipusta koholakasta.
Ovat tuossa vieressäni kuivumassa.
Kuvaan saan ne vasta huomenna, kun lakka on kuivunut läpinäkyväksi.

Laitoin odotellessa lakan kuivumista
kuvia tähän, jotka otin tänään pihaltamme.



Yllä on pensas jonka pitäisi houkutella perhosia.
Nimen päivitän myöhemmin, juuri nyt en sitä muista.



Mongolianvaahtera joka on lähtenyt hyvään kasvuun.
Tähän ihastuin jo viimeksi, kun istutimme samanlaisen
edelliseen pihaamme.
Siinä on kauniit pienet lehdet ja syysväri on upea.
Pidän myös tuosta kasvunaikaisesta punaisesta.



Yllä ja alla vielä vasta minun mittaiseni sireenit
jotka onneksi tästä pihasta löytyivät.
Rakastan tätä alkuperäistä sireenilajiketta
upean tuoksunsa vuoksi.

Joskus aikoinaan ostin rivitalon pihaan sireenilajikkeen
joka kasvoi kyllä nopeasti, mutta tuoksu puuttui.
Tämä vanha pihasyreeni on alkuun hidas kasvamaan,
mutta odottelu kannattaa.

 


Nurmikollamme kasvaa ylläolevaa pientä kukkaa
jonka nimeä en tiedä. Kauniin lilan/sinisen värinen
ja on parhaimmillaan, kun ruohonleikkaaja on myöhässä;)
Posted by Picasa

tiistai 5. kesäkuuta 2012

Ihanaa postia



Tänään oli sellainen ostoholistin unelmapäivä.
Postin mukana tuli kolme ihanaa pakettia.

Sain Helmiaiselta Korukoplan haasteessa:
Nappipeliä käytettävät napit.

Nappien kuvat löytyvät korublogistani
http://momentofjewelry.blogspot.fi/2012/06/nappipelia-korukoplan-haaste-15.html



Yllä on osa Heinikasta tilaamistani tuotteista
sekä koruiluun, että korttien tekoon.

Olen odottanut tuota kuvan vasemmassa reunassa
näkyvää koholakkaa.


Tässä näkyvät Huuto.net:sta tilaamani iso kasa postimerkkejä.

Kuvassa näkyy vain osa merkeistä.
Joukossa oli ihanuuksia joista teen koholakan kanssa korujen riipuksia.
Tähän sain innostuksen Eilan blogista, josta löytyvät hänen ihanat korunsa.

Osoite Eilan tekemiin koruihin on
http://korustamo.blogspot.fi/2012/05/opettelua-koholakalla.html



Kunhan saan ensimmäiset riipukset valmiiksi,
niin löydät ne korublogistani



maanantai 4. kesäkuuta 2012

Helppo tie



 

Tie suora, tasainen helppo valita.
Kevyt kulkea, ei mutkia ei yllätyksiä.

Nopeinko tuo tie on?
Ei näe ihminen loppuun tien
ei sitä pysyykö tie helppokulkuisena.

Ei värejä kaikkia
värejä vain kaksi
ääripäistänsä kumpainenkin.

Näkee ihminen tällä tiellä vain suoruuden
kuin hevonen radallaan juoksun.

Tuntuu, kuin tie yksinään
ei näe teitä muita vierellä
välillä ylitse tiensä poikkeavat.

Pysähtyykö auttamaan kun tien viereisen
matka katkeaa?
Olettaako apua saavansa,
vaikeuksien matkaan tullessa.

Liian moni tien helpon valitsee
matkallaan neuvoo, paljon tuomitsee.
Ei matkansa päässä
tunne värejä muita
kuin mustaa ja valkoista.

Itse tien mutkaisen, mäkisenkin valitsin.
Matkalla värejä kaikkia
tuoksuja, useita kohtaamisia.

Täältä poistua haluan
kevät, kesä sisälläin
kasvussa voimakkaassa.

Liian moni päivän ja illan hämärässä viettää
sisällään tiukasti tummuuteen takertuen.

Sävy tumma helposti tarttuu
siinä voimaa voimakasta
työtä vaatii, jotta ei värejä
alle sen.

Onnistuu kautta elämän voiman
voiman Vapaan Tahdon.


lauantai 2. kesäkuuta 2012

Juhla puiden



Vuorossaan vartioiden
ryhdikkäänä seisoo.
Metsän juhla ilta
ei pääsyä
ellei metsän asukas.



Rytmiä sopivaa
pisarat räystäskourun
harjoitellen hakevat.


Musiikkiin yhtyy vetinen maa
kaiun toistavat
tippuvan veden valuvan..



Tarvitaan myös ääni pehmeyden
peilit ympärille sen.


Henget metsän
juhlapuvuissaan
saapuivat myös paikalle juhlimaan.



Tanssin aika
vartalot rytmiä hakien.

Juhlapuvun taika paljastuu
vauhdissa alta lehtien.


Kiihtyy rytmi
askel nopeutuu.
Tanssiin yhtyy jokainen.


Hyvinvointi metsää hyväilee
sade maata ravitsee.
Poistaa pisarat pois pölyn
tieltä valon huomisen.



Värisee kylmästä metsän muut asukit
suojiensa lämpöön käpertyvät.

Ei valituksen ajatustakaan kuule
metsän asukkaan.
Levon puille ja
juhla-aterian
jokainen suo siunaten.

Metsä heitä suojaa
tuulelta kovalta
auringolta paahtavalta
kodin antaa
ravinnon ja turvapaikan.
Posted by Picasa

Ei pelkällä hyvällä tahdolla



Tahtoa paljon
hyvää sellaista.

Hätäisyyskö syynä
vaikka taidot eivät vielä riitä.

Kuunnella osaa
vaan ei aina siihen jää.

Puuttuu,
neuvoo
vaikkei kaikkea tiedä.

Saattaa loukata
vaikka tarkoitus auttaa oli.

Oppiiko koskaan
tummia pilviä estämään
jotta säteet valon
pystyvät reunan pilven
hopean näyttämään.
Posted by Picasa

perjantai 1. kesäkuuta 2012

Kumartaen



Miten tämän kaiken
sisääni talletettua saisin.

Hetken pysähdyksissä
osana luontoa,
häiritsemättä.

Hiljaisuus,
poissa ihmisen aiheuttama ääni.

Hiljaisuus,
oikeanlainen.

Elämää kaikkialla.

Tuuli puissa, ilmassa kuiskii.
Emo linnun, kielen poikasilleen opettaa.

Siipien, vieno isku vasten ilmaa
tuntea voi äänestä lentäjän.

Mänty uljaana seisoo
vieressä lajin nuorempia
myrskyssä kaatuneina.

Juurensa vakaasti maahan kahlinnut
kuin mikään horjuttaa voisi ei.

Ei nuori noin kauniilta,
arvokkaalta näyttäisi.
Jokainen sentti taidetta veistäjän.

Kumartaen kiitän,
osaksi kertomustaan pääsin.
Vielä täällä jatkaa
jälkeen niin monien.

Tallentaen renkaisiin vuosien
tiedon ehkä vuosisatojen.
 
Posted by Picasa