En ole kaikkia näitä kirjoituksia täältä oikeastaan edes lukenut.
Kirjoittanut ja lukenut ettei huomattavia virheitä olisi.
Tänään näihin pitkästä aikaa palasin.
Muutaman luin.
Yhdessä viimeisimmistä lukukertoja 160,
ei kommentteja:)
Yksi, josta en tunnistanut lainkaan millaisesta tunteesta syntynyt.
Paljon tässä välissä tapahtunut
ei sellaista josta sanoja olisi tänne vuotanut.
Ei pahaa, ei hyvää
Kun näitä muutaman nyt luin,
ei huonoja
osaan kysymyksen kysyin,
jotain hyvää itseltäni vielä löytämättä.
Kaipaan aikaa, jolloin hetkessä tänne syntyi,
odottamatta
Kehotettiin muuta ajattelemaan
arkeen keskittymään
kuuntelinko väärää valaa
hiljaisuuden päälleni valuvaa
En kuitenkaan
mihinkään usko kadonneeni
en kadottaneeni
ehkä vasta nyt kuuntelen
kuuntelen mitä alunperin tarkoitettiin.
Omana itsenäni