Sivut

lauantai 23. marraskuuta 2013

Ei täysin.....

 
 
....pimeää.
Tunnet olevasi yksin
täysin yksin.
 
Yksin
täydessä pimeydessä.
 
Katso,
katso tarkemmin.
 
Ei,
älä sulje silmiäsi.
 
Tiedän,
ajattelet "Miksi?
Miksi avaisin silmiäni?
Pelkkää pimeyttä."
 
Avaa silmäsi pyydän.
Huomaat,
et voi koskaan olla täydessä pimeydessä.
 
Vaikka kuinka sulkisit itsesi pois,
miten pimeään tahansa.
 
Koita,
tee perässäni.
Mene täyteen pimeyteen.
Näet saman kuin minäkin,
niin, niin pieni
niin hetki kuin välähdyskin.
Näet hyvin pienen
kirkkaan pienen valon.
 
Viipyy vain hetken
niin lyhyen,
että epäilet.
 
Pyydän,
että mietit eilistä.
Eikö tosiaan
edes yhtä välähdystä
valosta
ohitsesi kiitänyt?
 
Väitän,
jokaisena päivänäsi
kosketit
tai
silmäkulmassasi näit välähdyksen.
 
Ne sinulle
kaikki tiesi viittoja.
 
Usko siis
et pimeydessä
vaan tulossa valoon.
 
Tule
seuraa viittojasi.
Paljon tehtävää vielä tässä elämässä.
Viitoittaa voit
tiellesi tullutta.

tiistai 19. marraskuuta 2013

Kerronko ajoissa suurimmat toiveeni?

 


Vaikka se on jo syntymästä saakka selvää,
että näitä joskus kysytään.
Toisilta jo hyvinkin pian
ja toisilta jo sukupolvien vaihdettua.
 
Miten helpottaisikaan jälkeen jääviä
kertoa mitä ja miten tahdon,
kun en ole enää läsnä.
 
Tänään soi puhelin ja kysyi ääni tiedänkö?
En pystynyt puolestasi vastaamaan.
Et kertonut koskaan.
 
Mihin haluat lopuksi lepäämään.
Minne haluat muistokivesi
jonne voimme tuoda kukat ja kynttilät.
 
Mitä kirjoitamme?
Mitkä olivat ne tärkeimmät sanasi meille?
 
Haluan omalta osaltani hoitaa,
ettei muiden tarvitse vastata puolestani.
 
Osan jo olen kertonut jo nuoruudessa
 
otan kuitenkin paperia ja kynän
kerron miltä tuntuu juuri nyt.
 
Tulevina iltoina voin muuttaa kirjoitusta,
mutta ainakin toiveeni tältä illalta
tulee muiden tietoon,
jos.....


perjantai 1. marraskuuta 2013

Kylätie


 
Hän on juuri lähdössä kotiin.
Hän joka sinut tänne toi
Hän joka sylissään kantoi
 
Tunteesi käy läpi kylätien
suurin osa tuntematonta
ilman muistoa
 
Nousee korsi muiston kantaen
mukana tuulen
huojuen
katsothan muistoon tähän
 
Kuiskaan
Tuuli,
muistan kyllä
mistä itseni rakensin.
 
Ei hetkiä monia
ei pitkiä.
 
Talteen otin
syvälle sieluuni talletin.
 
Myrskyissä
Tuuli ja hän
yrittivät saada mukaan tuulen
 
Niin syvälle kirjoitettu,
ei tuulen mukaan lähtenyt.
 
Rakensi
kodin vakaan
tuulen kestävän.
 
Kylätie,
jossa muu tietää mielestään paremmin.
 
Ei tiedä mitä sisällään pitää
talo tuo yksinäinen.
 
Niin helppoa on syyllistää,
syyttää kylmyydestä
 
Olitko mukana rakentamassa?
Näitkö kaiken mitä sisällään pitää?
 
Tiesitkö veloista
tiesitkö maksuista jo maksetuista?
 
Kynttilä
ikkunaan joka ilta syttyy.
Tunteita
tiedä et
kynttilän sytyttäjän.