Sivut

tiistai 27. marraskuuta 2012

Pyydän ilmoittamaan

 
 
Kiitos teille kaikille jotka olette lukijoitani♥
 
Ajatuksiini tuli tänään,
että pitäisikö minun poistaa lukijat-näkymä.
 
Kirjoitatko minulle vaikka sähköpostilla
jos koet ratkaisun vääräksi.
Kommenttiosioon voi tietysti myös kommentoida:)
 
Palautan ne näkyviin, jos niin toivotaan.

lauantai 24. marraskuuta 2012

Mitä jää

 
 
Aamujen noustua
iltojen laskettua
Vuosien vierittyä
elämän ajanlaskun
loppusummaan laskettuna.
 
Syntyi
jatkoi elämää
jo sukupolvia sitten alettua.
 
Ei jatka sukuaan
ei jaa perintöään
ei geenien tietoa jatkuvaa.
 
Tarkoitettu ei jatkuvaksi
tähän yksi taru loppuvaksi
yksi haara maatuvaksi.
 
Mitä minusta jää
kysyy
kysytään
 
Ei polkua
ei turhaa
Muiden jalka sitä myös koskettanut
ehkä askelta helpottanut
Suuntaa antanut
paikan
siihen hetkeen
 
Sieluun hetken merkinnyt
 
Vapaana liitää
uuteen hetkeen
hetkeen tärkeään


perjantai 16. marraskuuta 2012

Miten tiedän jos en näe?

 
 
Silmäsi niin kauniit
lempeät
rakkauden täyttämät.
 
Sieluusi näin
sieluun niin kauniiseen.
Ilo niistä loisti
viisaus rakkauteen.
 
Aikaan,
aikaan hämärtyvään.
Askel askeleelta
aikaan ilman kehon näköä
ilman näkökykyä.
 
Laitoitko talteen sielun
taidon lukea sielua.
 
Aika kohdata on
toinen ilman pintaa
ilman viittoja näyttämön
 
Voit vain tuntea
vain kuunnella
herkästi aistia.
 
Muistitko näkiessä
nähdä
nähdä todella
 
 
 


keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Auringon nousu vai lasku?

 
 
Mitä tunnet, kun katsot tätä kuvaa?
Näetkö auringon laskevan vai nousevan?
 
Meille opetetaan, että elämän alussa on auringonnousu
syntymässämme.
Auringon oletetaan laskevan
iltojen hämärtyvän
iän karttuessa.
 
Kumpa antaisimme mahdollisuuden auringonnousulle
elämämme muissakin vaiheissa.
 
Miten tämä toisikaan toivoa nuorille joilla aurinko ei noussut lapsuudessa
ei ollut kirkkaimmillaan 17 vuotiaana.
 
Voisiko tämä estää elämän synnyttämän katkeruuden
jolle sydän antoi kodin.
 
Kun kysyn "miksi valitsit katkeruuden?"
vastaus saattaa olla syyssä lapsuuden.
Siinä mitä elämä eteen heitti.
 
Otit mukaan lapsuudessa,
kuin rakkainta nallea mukanasi kannat.
Antaa luvan pahaa oloa tuntea
voihan se kainalossa nukahtaa.
 
Mitä ajattelet itsestäsi
ihan oikeasti?
Kerrot tyytyväinen elämääsi olevasi
tyytyväinen itseesi.
 
Miksi et huomaa?
Pidät itsestäsi, rakastat.
 
Et kuitenkaan anteeksi anna.
Miksi, ymmärrä en.
 
Etkö ole juuri se ihana itsesi
sen vuoksi mistä lähdit,
mitä koit,
mitä tunsit?
 
Eikö nyt ole sinun aamusi♥
 
 
 


tiistai 6. marraskuuta 2012

Mistä löytäisin?


Mistä löytäisin
sen todellisen
totuuden elämälleni.

Viestejä saan
minulla jotain enemmän.
Onko tosiaan?

Synnyin jo helppoon elämään
ei mikään tuskaa tuottanut
ei työtä vaatinut.
Kaiken sain enempiä yrittämättä.

Ilman työtä hyvä olin kaikessa
ei mikään huonoa, ei mikään erityisen hyvää.
Läpi vuosien kuulla sain
jos yrittäisin paras olisin.

En saanut kai kunnianhimoa
en yrittäjyyden himoa.

Muistan hetket ylpeyden
kotiin tulin iloiten
palkintona sija ensimmäisen.
Ei ilo kauaa kestänyt
vastaani sain kysymyksen
kilpailijoita yksi vain.

Aikuisuutta jo pitkään elänyt olen
edelleen kadoksissa
mikä olen.
Ei enää tunnisteena koulun helppous
nyt jotenkin niin helppona
elämän syvin kysymys.

Minulle selvää,
niin monille ei kuitenkaan.

Olenko lampi veden voimaa antavan
vai harhaako olen?
Upotanko lähelle janoavan?

Kumpa löytäisin oman varmuuden
jotta todella
voimaa antaa veden siunauksen.