Sivut

perjantai 18. toukokuuta 2012

Mietitkö oppimaasi sanaa?


Me, jotka rippikoulun kävimme,
ehtoollisen ensimmäisen nautimme.

Opit rukouksen, aina ulkoa sen
sanoa osaat.

Ei sitä koskaan
kyseenalaistettu
ei syvemmin pohdittu.

Huomasin, että olen oppinut
sen täysin toisin sanomaan.
Vuosia sen päivittäin lausunut,
10 vuotta miettimättä.

Tässä minun ja rakkaan ystäväni
versio, niin kaikille tutusta.

Isä meidän,
joka olet taivaissa,
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon Sinun valtakuntasi,
tapahtukoon Sinun tahtosi,
niin maan päällä,
kuin taivaassa.
Anna meille meidän velkamme anteeksi,
niin kuin mekin annamme anteeksi niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Äläkä saata meitä kiusaukseen
vaan päästä meidät pahasta.
Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Aamen.
Jumala pyydän tätä
sinun armosi ja rakkautesi kautta,
Herramme Jeesuksen Kristuksen 
ja Pyhän Hengen nimeen.
Aamen.

Tätä kaikkea lausuin vuodesta toiseen,
kunnes eräänä yönä ymmärsin
miten jokainen lause,
jokainen rivi piti sisällään
kaiken sen mihin uskoin.


4 kommenttia:

  1. Tähän on hyvä lopetta päivä ja mennä nukkumaan:)
    Kauniita unia<3

    VastaaPoista
  2. Kyllä, Isä meidän-rukouksessa on kaikki!!♥
    Siunausta sinun viikkoosi ja kiitos kauniita postauksistasi, joita palaan vielä lisää lukemaan:)
    Halein, Marge

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marge♥. Vähän aamulla mietin, että jätänkö tämän postauksen. Mutta sitten mietin, että lukijoissani on teitä, heitä, jotka eivät näistä pahastu.

      Poista