Sivut

lauantai 23. kesäkuuta 2012

Paluu minuksi



Kuinka usein rukoilinkaan
saadakseni itseni takaisin.

Rukoilin myös sitä,
että pois pääsisin,
jos en itseäni enää löytäisi.

Rukoilin,
sanoilla
ilman sanoja
kyyneleitä kuinka paljon vuodatinkaan.

Kotiin pyysin pääsyä
enemmän minulla jo oppia ja
uskoa kuin useimmilla.

Miten vuosia paljon elämästä
itseään etsiessä.
Itseni minulla oli
vuosia, 
pari vuosikymmentä.

Tuon kaiken menetin
ajalle samalle.

Aikoina vaikeimpina
uniini sain kuvia minusta.
Tuon kuvan kanssa
jaksoin
uskoin.

Kun syytti moni,
itse minä eniten.
Tiesin miltä Minä
näytän
mitä olen.

Tänään takaisin olen palannut minuksi
rukoukseeni vastattu.
Ei peilissä enää muuta samaa
kuin silmät
ja katse niiden tuttu.

Toivoisin vielä kerran saavan takaisin
myös muun osan kehostani.
Mutta sain tärkeimmän
sieluni
ja peilin sieluuni.

9 kommenttia:

  1. Ajattelin, että olet julma itseäsi kohtaan siinä, että et ole tyytyväinen ulkonäköösi.Mutta enpä ole minäkään, kiloja on tullut 20 liikaa, viimeiset 10 puolen vuoden aikana. Lääkitys mulla sen tekee ja tää masennus. Mutta naisethan tunnetusti ovat aina tyytymättömiä tuohon puoleen. Onneksi se sisin on sulla kaunis ja säteilee näistä sanoistasi:)
    Toivottavasti en sanonut tökerösti,( olen aika maassa ollut koko juhannuksen,) vaikka tarkoitukseni oli kehua sinua♥

    VastaaPoista
  2. Pisin matka, minkä ihminen voi tehdä on matka omaan sisimpäänsä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitkä ja raskas, mutta tekemisen arvoinen.

      Poista
  3. Silmät, sielun peilit kulkevat aina mukanamme.
    Miusta tuntuu että siulla on taito nähdä enemmän kuin moni muu. <3

    *halaus*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa-a, mitäs tuohon vastaisi;)
      Kiitos:)

      Poista
  4. Olet kirjoittanut monta koskettavaa kertomusta mitä en ole kommentoinut, jään niin sanattomaksi. Niin nytkin, mutta tiedät varmasti miten lähelle toista sielua tulet, kun paljastat omasi. Olet rohkea ja kaunis <3

    VastaaPoista